Mammalle, muistoja yhteisistä metsälenkeistä:
Syysmetsään hiljaa keiju kulkee,
sammaleiseen syliinsä hänet sulkee,
usvaan utuiseen kietoo maan,
rauhaan ja puiden havinaan.
Askel on keveä, ei jälkiä jää,
niittyvillain taipuu hiljaa pää.
Sieni hattunsa laskee maahan.
Kuunsäde tarttui sun untesi leijaan,
nukkua saat sinä tähtien heijaan
Punanenäsi SEVERI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti